12. MIKRO T.BUGIKUUKKELI

-Moi, saanksmää vähän skännätä noita sun a-nelkkuja tosta, meinaan ottasin sen matskun mun tikulle?
Nokkava ääni kuului pistävälle silmäparille, joka mopedin ohjaustangolla keikkuen tuijotti Tuntemattoman Sopulin käsikirjoitusta.
Sävähdin terävää ja vaativaa äänensävyä. Mieleeni kopsahti Pappa Tunturisopulin jykevä varoitus käsikirjoituksen joutumisesta vääriin käsiin ja syöksyin arkkien suojaksi.
-Ei näissä mitään ihmeellistä, pelkkiä turistioppaita ja nähtävyyksien kuvauksia, tokaisin ja tungin nipun suojaan.
-Ootsä se marsulainen, tota se Pullahuuli tai siis joku vähän sketsimpi vaeltaja, meinaan yks vihjas et tääl samoaa joku semmonen seikkailija, kuukkeli honotti pää vinossa.
-Meinaan tossa tunkiolla, kun sitä verkotin ja asensin hälyjä sun muuta parin taavetin kera, niin Märseedes Ah Kalanpää siitä heitti läppää.
-Mercedes Ah Kalanpää, olipa jymy yllätys, hymähdin.
-Juusto ois ja näppäin pois, mutta heipä ei, mä oon siis täällä semmonen koodari.
-Mikro T. Bugikuukkeli, Sopulikurun Verkkovastaava, erikoisalana tunkioiden dna-osoitteet ja kalanpäiden protokollat.
-Jero Petteri Rullahuuli, seikkailijamarsu Karkkilasta, erikoisalana Sopuliturkin seikkailut ja Sopulikurun tutkiminen.
Kerroin matkastani tiivistelmän muutamin tehokkain ja sopivan yleistävin sananvääntein.
Toki siivilöin kertomustani sen verran, etten maininnut Tuntemattoman Sopulin käsikirjoitusta, Vanhaa Sopulikurua ja viimeisen vesikon Keimo Kuppi-Tuhkurin traagista elämää lainkaan.
Sopulikurun verkkovastaava kuunteli kertomustani pää keikallaan, poissaolevan lokoisana, aivan kuin kuunnellen jotain näkymätöntä.
Outoa, hieman epäkohteliasta ja moukkamaista, tuumin mutta jatkoin silti tarinaani.
Hetken emmittyäni mainitsin myös Pietro E. Papanasopulin, sopulikansan moniottelijan, sopulofin ja sirkustaiteilijan, multilahjakkuuden jonka tutkimuksia olin lueskellut lumoutuneena.
-Mitä ihmeen satuja sä hattarapää horiset, Mikro T. Bugikuukkeli karjaisi yllättäen.
-Pietro E. Papanasopuli oli sopulofi, joka todella tutki tunkioita hyvin syvällisesti, enkä minä ole mikään hattarapää, sanoin tuohtuneena.
-Papana, pelkkä papana.
-Papanasopuli, minä ärähdin.
-Just nii, papana isolla, tajusit viimeinkin, taputa itteäs selkään, siis käyttäjätunnus todellakin on Tonkotunkion verkossa papana, sanoinhan minä sen teille lähtiessä.
-Yrittäkää saada se verkko pystyyn ennen kuin minä tulen tai muuten teitä kahta töyhtöhyyppää ei kaivata enää näissä leikeissä.
Sopulikurun verkkovastaava Mikro T. Bugikuukkeli napsautti äreänä pientä laitetta korvansa takana.
-Vakituiset asentajat on kesälomilla ja jouduttiin palkkaamaan tähän caseen vuokrafirmasta pari lapinharakkaa.
-Sori marsuliini, Rullahuuli, Jero Petteri Trubaduuri, juusto ois ja näppäin pois, mutta heipä ei jatkahan jorinaa.
Jatkoin kertomustani, joka tuon tuosta keskeytyi Mikro T. Bugikuukkelin huudahduksiin, karjahteluihin tai silmien pyörittelyyn.
En tiedä puhuiko verkkovastaava minulle vai laitteeseen korvallaan, mutta päätin jatkaa tarinani loppuun.
-Toi Sopuliturkki-soopa ei uppoa, mut se sopulofi Papanasopuli on kuuma nimi näinä päivinä, Mikro T. Bugikuukkeli sanoi kun lopetin.
-Katos jyrsijäjeppe kun tunkiot on tätä päivää.
-Tunkiot, minä toistin.
-Tajusit, juusto ois ja näppäin pois, mutta heipä ei katos markkinat on kuumat nyt.
Sopulikurun verkkovastaavan korvassa sijaitseva lisälaite tuntui vaativan jatkuvaa huomiota ja kummallisia sanalyhenteitä, Mikro T. Bugikuukkeli puhui kuin jotain outoa kieltä. Olin ymmällä.
-Tää meidän case on rakentaa kolmen teen verkko, tajusitko Rullahuuli, kolmen teen verkko jossa kalanpäitä liikkuu liukkaasti.
-Pitkät latausajat on historiaa marsuliini.
-Valitset tunkion, etsit kohteen, klikkaat ja kalanpää latautuu saman tien, Mikro T. Bugikuukkeli hehkui sisäistä valoa.
-Kalanpää latautuu saman tien, toistin hölmön oloisena.
-Hehheh, tajusit, mut juusto ois ja näppäin pois, kato tää on nyt parasta mitä tunkioille saa.
-Ajatteles Rullahuuli me pystytään tarjoamaan tunkioiden välille verkon jopa täyskalanpää nopeudella, siis hei meidän lippulaiva on full fish-yhteys.
-Varmaan siitä on jotain hyötyä, siis joku varmaan sitä tarvitsee ja käyttää, mutisin vaikka totta puhuen en paljon verkkovastaavan jutuista ymmärtänyt.
-Vide mikä vitsiniekka, täyskalanpääyhteydellä voit hakata yöt ja päivät verkkopelejä, paukutella päitä mäsäksi, losautella läskejä kaneja kuin ilmapalloja tai pudotella tiedostoja reaalinopeudella.
-Koko maailman tunkiot ovat avoimena edessäsi Rullahuuli, käytettävissäsi kuin omasi, kun valitset lippulaivamme täyskalanpää-yhteyden.
Mikro T. Bugikuukkelin ajatus oli väkevän aistivoimainen ja houkutteleva.
Sisäinen maailmani täyttyi avaralla, runsaalla ja kattavalla tunkiokavalkadilla, kaikki maailman tunkiot vain minua odottamassa.
-Olisiko siellä tietoja Sopuliturkin seikkailuista, kysyin varovasti.
-Sopuliturkin seikkailuista, Mikro T. Bugikuukkeli rähähti.
-Ketä kiinnostaa vanha hassu satu, kun todelliset virtuaalitunkiot leviävät eteen kuin valtameren aallot.
-Sopuliturkin tarinat eivät ole satua, huudahdin.
-Sopuliturkki on todella elänyt, luin juuri Pietro E. Papanasopulin käsikirjoituksesta Tuntematon Sopuli, hänen sankariteoistaan, sanoin puhisten kovalla äänellä.
Tajusin saman tien virheeni, mutta Mikro T. Bugikuukkeli tuntui kuuntelevan taas korvansa takana olevaa laitetta. Huokaisin helpotuksesta kunnes huomasin tutun kuukkelin kuuntelevan uteliaana keskusteluamme tunturikoivun katveesta.
-Tuntemattoman Sopulin käsikirjoitus on Rullahuulella, ah ja kalanpää, Mercedes Ah Kalanpää huudahti ja pyrähti lentoon.

13. Kuukkeli, joka lauloi kuin rujo satakieli



Ei kommentteja: